Nykyajan mökkiläiset haluavat muutakin kuin vain pihapiirissä puuhastelua. Etelä-Savon elinvoiman kannalta vapaa-ajan asukkaat ja mökkimatkailijat ovat tärkeä asiakaskunta. Voi hyvin kysyä onko maakuntamme mökkipalveluissa vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Puhtaan luonnonympäristön lisäksi mökkiläisille on tarjottava heidän vapaa-ajanviettoaan helpottavia palveluja.

Yhä harvempi mökkiläinen haluaa käyttää aikaansa remontti- tai polttopuuhommissa. Mieluummin nämä palvelut hankitaan ostopalveluina. Palveluja pitää kehittää ja kiinnittää huomiota myös niiden markkinointiin. Mökkiläisten on löydettävä palvelut oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta. Uudet rantaelämän sukupolvet eivät välttämättä halua edes omistaa mökkiä, vaan käyttää vuokrauspalveluita.

Etelä-Savossa mökkeilyllä on pitkät perinteet ja sen aluetaloudellinen vaikutus on huomattava. Maakunnassa on yli 49 000 loma-asuntoa, joten mökkiläiset ovat olennainen osa Etelä-Savon kansaa. Mökeillä vietetään mökkibarometrin (2016) mukaan keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa, talviasuttavilla mökeillä jopa 109 vuorokautta vuodessa.

Vanhamäen vaiheita –kyläkirjassa (1993) Ilmari Sajaniemi kertoo sukunsa mökkeilyhistoriaa Puulan rannalla. Ilmarin isä Jooseppi Sajaniemi oli kesällä 1919 ostanut Vanhamäen kylärannasta maapalstan ja sillä sijaitsevat rakennukset. Mökki kävi pieneksi lasten kasvaessa, joten sitä laajennettiin pikkuhiljaa ja majoitustilaa tehtiin lisää. Kuulostaako tutulta? Samanlainen mökkien ostamisen ja remontoinnin kehityskulku on käynnissä monessa Etelä-Savon niemessä ja notkossa tälläkin hetkellä.

Mökkeily, kakkosasuminen, vapaa-ajan asuminen, monipaikka-asuminen, miksi sitä haluammekaan kutsua, on muuttunut vuosien saatossa. Mökki ei tarkoita enää laudoista kasattua hökkeliä, vaan modernin elämän tarpeet täyttävää loma-asuntoa. Korkeatasoisia mökkejä rakennetaan paljon myös matkailu- ja vuokrakäyttöön. Etelä-Savon pienillä taajamilla saattaa tulevaisuudessa olla oma roolinsa vapaa-ajan asumisessa.

Ennen vanhaan koululaisten kesälomat vietettiin tiiviisti mökillä, toisin kuin nyt. Nykyajan mökkiläiset ajavat kilometritolkulla vain piipahtaakseen kesäpaikalla. Ilmari Sajaniemen lapsuuden mökkimatkan kuvaus herättää suorastaan kunnioitusta: ”Keväinen maallemuuttomme edellytti todellista matkustamista; ensin postijunalla Mikkelistä Otavaan, siellä junan vaihto ja satamajunalla Otavan satamaan, mistä Puulavesi- tai Ilmari-laivalla Vanhamäkeen. Koko operaatio kesti viitisen tuntia.” Julkisia juna- tai laivayhteyksiä Puulan rannoilta on enää turha hakea ja linja-autoyhteydet Saimaan matkailukohteisiinkin ovat heikot.

Uudisrakentaminen on Etelä-Savossa vilkasta. 2000-luvulla meillä on rakennettu keskimäärin 400 vapaa-ajan asuinrakennusta vuosittain, mikä on samaa luokkaa kuin Lapissa ja Varsinais-Suomessa (Tilastokeskus 2017). Aivan viime vuodet ovat tosin olleet rakentamiseltaan hiljaisia. Parhaiden paikkojen mökkitonteille on kuitenkin kysyntää ja vanhat torpat korvataan ajanmukaisilla rakennuksilla. Etelä-Savon rantayleiskaavoissa ja ranta-asemakaavoissa on lisäksi noin 20 000 käyttämättömän rakennuspaikan varanto. Samanaikaisesti osa mökeistä on jäänyt vajaakäytölle ja uhkaa rapistua.

Vaikka mökit ja maailma ovat muuttuneet, mökkeilyn motiivit pysyvät. Vapaa-ajanviettopaikkoihin kiinnytään edelleen ja mökkielämä viehättää sukupolvesta toiseen. Haemme vastapainoa arjelle ja sen rutiineille, mielekästä puuhastelua ja rentoutumista, oman paikan tunnelmaa ja lomaan kuuluvaa omaa sosiaalista elinpiiriä. Kaipuu mökille ja rantasaunaan saa mökkiläiset taittamaan satojen kilometrien matkan kerta toisensa jälkeen.

Etelä-Savossa yhdistyvät luonnonrauha, puhtaus ja rentoutuminen laadukkaisiin palveluihin ja kulttuuritapahtumiin. Ei siis ihme, että alueemme viehättää vapaa-ajan asukkaita ja matkailijoita. Meidän tehtävämme on huolehtia, että alueemme viehätysvoima ja ainutlaatuisuus säilyvät!

 

Kirjoittajat:

Kehittämispäällikkö Heli Gynther, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 773 7285

Yksikön päällikkö Eero Korhonen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 189