Punkaharju on ehkä tunnetuin Suomen kansallismaisemista ja siten oleellinen osa itsenäisen Suomen identiteettiä. Punkaharjun matkailulla on pitkät perinteet. Maiseman ja luonnon ohella myös alueen historia ovat olleet matkailijoita puoleensa vetäviä tekijöitä.

Punkaharjun Kulttuuriseura ry:n hankkeena ”Kotiseutuna kansallismaisema” avautuu 16.6.2017 kaksi näyttelyä: Punkaharjun harjualueen kulttuurihistoriaa esittelevä perusnäyttely ”Luonnon kaunein huvipuisto” ja Punkaharju postikorteissa.

Näyttelyihin liittyen pidetään seminaarit (studia generalia), teemoina Punkaharju – kansallismaisema ja kotiseutu (19.8.) sekä Matkalla Punkaharjulla (9.9.). Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Hotelli Punkaharjun ja Lusto – Suomen metsämuseon kanssa. Tarkempia tietoja seminaareista on Hotelli Punkaharjun kotisivuilla.

 

LUONNON KAUNEIN HUVIPUISTO – PUNKAHARJUN KANSALLISMAISEMA -näyttely

Miksi Aleksanteri I päätti suojella Punkaharjun 1803? Miten Punkaharjusta tuli osa suomalaista kansallismaisemaa? Kenen mielestä Punkaharju oli Suomen kaunein paikka, luonnon vihreä huvipuisto ja kultasulkainen lohikäärme? Entä miten Punkaharjun matkailu käynnistyi? Mikä merkitys Valtionhotellilla oli sen lisäämisessä?

Hotelli Punkaharjun pihapiirissä sijaitsevan, entisen metsänvartijan talon ” Punihussilan” Punkaharju-näyttely tarjoaa laajan ja visuaalisesti upean näkökulman Punkaharjun kulttuurihistoriaan. Liikkeelle lähdetään Aleksanteri I:n päätöksestä suojella Punkaharju kaskeamiselta 1803. Päätös toteutettiin 1843 julistamalla harjualue kruununpuistoksi, jota määrättiin valvomaan kaksi metsänvartijaa.

Punkaharjusta tuli 1840- ja 1850-luvulla suomalaisen kansallismaiseman ideaalityyppi. Kesäinen, korkealta kukkulalta avautuva järvimaisema oli J.L. Runebergin ja Zachris Topeliuksen luoma kansallismaisemakuva, jonka kaikki suomalaiset tunnistavat. Erityisesti Topelius piti Punkaharjua Suomen kauneimpana paikkana.

Punkaharjun matkailu käynnistyi 1840-luvulla. Alueelle rakennettuun pohjoisempaan metsänvartijan taloon varattiin kolme huonetta matkailijoille. 1870-luvulla matkailijoiden määrä kasvoi ja metsänvartijan talo laajennettiin Punkaharjun Valtionhotelliksi. Siitä tuli Punkaharjun matkailun keskus yhdessä 1914 valmistuneen Hotelli Finlandian kanssa. Monet tieteelliset ja tunteelliset matkamiehet asuivat näissä hotelleissa, näkivät ja kokivat –  ja kirjoittivat luonnon kauneimmasta huvipuistosta.

Näyttelyn on tuottanut Lusto − Suomen Metsämuseo, dosentti Jyrki Paaskosken käsikirjoituksen pohjalta. Näyttely on kolmikielinen (suomi, englanti ja venäjä), pysyvästi esillä ja siihen on vapaa pääsy hotellin aukioloaikoina.

 

77_I.K

Kuva: Punihussila (I.K. Inha)

 

PUNKAHARJU POSTIKORTERISSA -näyttely

Millaisena matkailuseutu ja kansallismaisema Punkaharju näyttäytyy vanhoissa postikorteissa? Nykypäivään säilyneet vanhat postikortit kuvastavat oman aikakautensa kulttuuria, asenteita, arvoja, maailmankuvaa ja kauneuskäsityksiä. Ne kertovat kuviensa ja tervehdystekstiensä kautta menneen aikakauden muodista, rakennus- ja sisustustyyleistä sekä ihmisistä, heidän elämästään, kiinnostusten kohteistaan ja ajatusmaailmastaan. Postikortit toimivat siten kuvallisena muistinamme.

Suomessa postikortteja on lähetetty 1870-luvulta ja postikortteja Punkaharjusta on julkaistu 1800-luvun lopulta lähtien. Ennen 1960-lukua ja värivalokuvauksen yleistymistä Punkaharjusta julkaistiin noin 500 eri kuvalla varustettua korttia. Punkaharjusta julkaistut monet sadat postikortit todistavatkin sen asemaa yhtenä Suomen suosituimmista (maisema)matkailuseuduista. Punkaharju-korttien aiheiksi ovat päätyneet niin itse harju monesta suunnasta kuvattuna kuin näkymät harjulta ympäröiville järville, historiallisesti merkittävät rakennukset, uimarannat, leirintäalue ja vuodenaikojen vaihtelut, lukuisista ilmakuvista puhumattakaan.

Punkaharju postikorteissa -näyttely on esillä vastikään kunnostetussa Hotelli Punkaharjussa, Punkaharjun vanhassa Valtionhotellissa. Näyttelyyn on vapaa pääsy hotellin aukioloaikoina. Näyttelyä täydentää hotellin lähellä sijaitsevan valtakunnallisen metsäkulttuurin erikoismuseon Suomen Metsämuseo Luston Käytävä-näyttelytilassa esillä olevat postikortit sekä niiden tervehdystekstit, Punkaharjun kartalle sijoitettuina. Hotelli Punkaharjussa on esillä 40 kuvataulua, joissa kussakin on vanhan postikortin kuvan parina samasta paikasta otettu valokuva viime vuosilta. Näyttelyn yhteydessä kerrotaan taustatietoja postikortteihin liittyen.

Näyttelyn on suunnitellut punkaharjulaissyntyinen Nuutti Kanerva ja tuottanut Lusto – Suomen Metsämuseo. Nuutti Kanervan Punkaharju-aiheinen postikorttikokoelma käsittää tällä hetkellä noin 600 eri aiheista Punkaharju-korttia, joista valtaosa on ajalta ennen 1960-lukua. Kortteja Kanerva on kerännyt kirpputoreilta, antikvaarisista kirjakaupoista ja internetin myyntisivujen kautta. Osa korteista on lapsuuden kodista perittyjä. Nuutti Kanerva on valokuvannut myös kuvataulujen rinnakkaiskuvat.

 

Näyttely on avoinna 16.6.2017 lähtien vuoden 2017 loppuun saakka.

 

Kivisilta n. 1910

Kuva: Kivisilta n. 1910 luvulla (W. & Hj. Sihvonen)