Maaseutukeskukset kuten kirkonkylät kannattelevat kaupunkiseutujen ulkopuolisia yhdyskunta-, liikenne- ja palvelujärjestelmiä, joiden alueella asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Kaupungistumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutoksen alueelliset vaikutukset näkyvät erityisesti maaseudun yhdyskunta- ja palvelurakenteessa. Kirkonkylien ja muiden maaseututaajamien rooli muuttuu ja näille keskuksille haetaan uutta näkymää osana uusien maakuntien ja kuntien muotoutumista. Kirkonkylillä on merkitystä ja niiden tulevaisuus on iso ja ohittamaton kysymys osana SOTE- ja Maakunta-Suomea sekä kuntien elinvoimapolitiikkaa.

Kirkonkylät ja muut maaseudun ”näkymättömät yhdyskuntatyypit ja politiikan väliinputoajat” saivat yhden iltapäivän olla parrasvaloissa. Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi Etelä-Savon maakuntaliitto, ympäristöministeriö, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto järjestivät seminaarin suomalaisten kirkonkylien tulevaisuuden näkymistä tiistaina 16.5.2017 ympäristöministeriössä Helsingissä. Seminaarissa kuultiin työ- ja elinkeinoministeriön, Kuntaliiton, maakuntaliiton ja tutkijoiden puheenvuorot sekä paneelikeskustelu. Puheenvuoroissa avattiin näkymiä kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten kehitykseen ja tulevaisuuteen. Miten esimerkiksi digitalisaatio, biotalous tai muuttoliike vaikuttavat pienten keskusten tulevaisuuteen? Seminaarissa puhuttiin myös kestävän kehityksen rajoista ja muutokseen sopeutumisesta, resurssiviisaudesta, paikka- ja kumppanuusperusteisesta kehittämisestä sekä kirkonkylien renesanssista. Seminaarin alustuksiin voi tutustua maakuntaliiton kotisivuilla www.esavo.fi/pike.

 

Jarmo Vauhkonen

Aluesuunnittelujohtaja

Etelä-Savon maakuntaliitto

+358407236760, jarmo-vauhkonen@esavo.fi