Suomi100 -juhlavuotena maakuntauudistuksesta käytävää keskustelua hallitsee kustannuksiltaan merkit­tävä ja ihmisille tuiki tärkeä sote-uudistus. Vähemmän keskustellaan maakuntauudistuksen toisesta ulottu­vuudesta: miten kasvatamme maakunnan elinvoimaa, ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia. Yhtenä keskeisenä keinona on pitkään käytetty aluepolitiikkaa.

Aluepolitiikkaa tehtiin sodanjälkeisessä Suomessa jo ennen kuin sitä alettiin kutsua aluepolitiikaksi. Asutus­toiminnalla sijoitettiin Karjalan evakot, ja jälleenrakennusvaiheessa maata rakennettiin rivakasti kuntoon. Kehitysaluelainsäädäntö, josta aluepolitiikan katsotaan alkaneen 1960-luvulla, vauhditti teollistamista ja loi pohjan nykyiselle tuotanto- ja yhdyskuntarakenteelle. Hajautettu yliopis­toratkaisu tuki koko maan kehitty­mistä ja sivistystä. Tehtiin isoja uusia asioita tai korjattiin syntyneitä sel­keitä ongelmia.

Muuttoliike vei väkeä Ruotsiin erityisesti 1960–luvulla. Kun suuret ikäluokat kasvoivat työikään, kaupungis­tuminen tyhjensi maaseutua nopeasti. Korjausliikkeinä hajasijoitettiin valtion laitoksia ja tehtiin työllisyys­töinä teitä ja lentokenttiä. Myöhemmin rakennemuutos kiihtyi uudelleen, kun teollisuus unohti uudistumi­sen kotimaassa ja lähti hakemaan kustannuskilpailukykyä ulkomailta.

1970-luvun puolivälissä oli käynnistynyt uusi aluepoliittisen suunnittelun vaihe, jota toteutettiin kattavan suun­nittelujärjestel­män avulla.  Tasapainoista alueellista kehitystä edistettiin muun muassa yritystukien ja alueellis­ten kokeilujen kautta. Aluepolitiikka toimi 1990-luvun alkuun saakka kuitenkin lähinnä valtion keinona vaikuttaa alueen kehittämiseen.

Uutta innostusta aluekehittämiseen saatiin 1990-luvun alkupuolella, kun Suomea säädettiin eurokuntoon. Vastuu aluekehittämisestä annettiin kuntademokratian varaan muodostetuille maakunnille. Kehitysaluepo­litii­kasta siirryttiin ohjelmaperusteiseen aluepolitiikkaan, maan eri osien kehittämiseen niiden omista lähtö­kohdista. Suomi liittyi silloiseen Euroopan Yhteisöön ja siirtyi eurooppalaisen koheesiopolitiikan aikaan vuo­den 1995 alusta.

Liittymissopimuksesta alkaen Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoitus on painottunut pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen aiheuttaman kilpailukykyhaitan perusteella Itä- ja Pohjois-Suomeen. Maa­seutumainen Suomi saa myös merkittävästi EU:n maaseuturahoitusta. EU-ohjelmilla on Etelä-Savossa muun muassa vahvistettu maakunnan innovaatioympäristöä ja osaamista sekä tuettu yritysten kasvua ja työllisyyttä.

Euroopan unionin laajentuessa itäiseen Eurooppaan Suomen ja muiden kehit­tyneempien maiden rahoitus väheni, sääntely tiukentui ja mahdollisuudet rahan suuntaamisessa kapenivat.

Isot trendit kuten biotalouden ja uusiutuvan energian uusi tuleminen, digitaalisuus, teknologialoikat sekä ympäristö­muutokset vahvistavat Euroopan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kil­pailuasemaa. Näin toteaa OECD alueen kehityspotentiaalia koskevassa tutkimuksessaan. Etelä-Savon maakuntastrategian kärjet metsä, ruoka ja vesi tarjoavat uusia liiketoi­minta­mahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseksi tarvitaan jatkossakin mo­nipuoliset aluekehittä­misen työkalut.

Vuoden 2019 alusta aloittava uusi maakunta neuvottelee rahoistaan valtion kanssa. Uusi maakunta myös päättää, millaisen siivun se käyttää maakunnan kehittämiseen. Siitä riippuu, kuinka kykenemme tukemaan elinkeinoelämän uudistumista tai työvoiman osaamisen ja yritysten tarpeiden kohtaamista. Tai minkä pai­noarvon annamme ihmisten hyvinvoinnin kasvattamiselle ja luonnon ja ympäristön säilyttämiselle puh­taana ja monimuotoisena. Hyvässä kumppanuudessa uudistuvien kuntien kanssa.

Kirjoittajat:

Johtava asiantuntija Marja Aro, Etelä-Savon ELY-keskus

Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen,  Etelä-Savon maakuntaliitto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s