Karjalaisuus voimavarana. Itä-Karjalan Kansanopisto on vaalinut karjalaisuutta jo vuodesta 1906, jolloin Itä-Karjalana tunnettu Laatokan ja silloisen itärajan välinen maakunta sai ensimmäisen kansanopistonsa. Se eli maakuntansa mukana autonomian loppuajan vaikeat vuodet, itsenäisyyden alkuvuosikymmenien rajun kehityksen siihen osaltaan merkittävästi vaikuttaen sekä sotien aiheuttaman evakon kohtalon. Siirryttyään kotipaikaltaan Laatokan rannalta Impilahden Viipulanniemestä Punkaharjun Valoniemeen se on nykyisen ympäristönsä huomattavaksi kulttuuritekijäksi. Itä-Karjalan Kansanopisto on rakentanut perinteitä kunnioittaen esimerkillisellä tavalla uudistuvan ja kehittyvän, monialaisen ja interkulttuurisen oppilaitoksen keskelle etelä-savolaista maaseutua, saareen, aluksi vain vesiyhteyksien taakse. Opiston sillanrakentajan rooli on merkinnyt Suomen tulevaisuuden, arvojen, yhteishengen ja uusien näköalojen rakentamista yhdessä eri sukupolvien kanssa. Itä-Karjalan Kansanopisto kohtaa ja hoitaa myös globaalin maailman tuomia haasteita maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja ohjauksessa suomalaiseen, tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja kansalaiselämään.

Itä-Karjalan Kansanopisto haluaa muistaa 100-vuotiasta Suomea seminaarisarjalla, jossa pohditaan karjalaisuutta 100-vuotiaassa Suomessa. Sarjassa käsitellään muun muassa Karjalan ja karjalaisuuden vaiheita Suomen historiassa, evakkomatkaa ja sen vaikutuksia identiteettiin sekä karjalaisuutta tämän päivän ja tulevaisuuden Suomessa. Seminaarisarjan tavoitteena on löytää yhdessä karjalaisuuden voimavaroja yksilöille, yhteisöille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Hanke luo vuoropuhelua eri sukupolvien ja kulttuurien välille.

Hanke kokoaa karjalaisuuden voimavaraksi, jolle rakennetaan yhdessä vapaata, itsenäistä tulevaisuuden Suomea sukupolvien kesken. Karjalaisten evakkomatka auttaa ymmärtämään ajan pakolaisuutta, ihmisvirtoja ja globalisaation vaikutuksia. Tämä vahvistaa kansojen ystävyyttä ja maailman rauhaa.

 

Karjalaiset tavat ja perinteet 18.-19.3.2017

Mitä karjalaisuus on? Miten karjalaiset tavat ja perinteet näkyvät tämän päivän Suomessa?Vietetään perinteisiä Toveripäiviä.

Kansanliikkeiden ja kansanvalistuksen vaikutus itsenäisen Suomen syntyyn 29.-30.4.2017

Miten karjalaiset osallistuivat itsenäisen Suomen rakentamiseen? Itä-Karjalan Kansanopiston 110- ja Kansanopistoseura r.y:n 120-vuotisjuhlakonsertti.

Karjalan kunnailla, Kalevalan kankahilla 10.-11.6.2017

Millainen on Karjalan henkinen ja hengellinen perinne? Matka Laatokan Karjalaan, jossa vieraillaan myös opiston entisellä sijaintipaikalla.

Karjalan kansa. Siirtokarjalaisuus ja evakkomatkat 29.-30.7.2017

Impilahtelaiset sillanrakentajina ja vaikuttajina tulevaisuuden Suomessa.Yli rajojen konsertissa karjalaista musiikkia Suomesta ja Venäjältä. Vietetään perinteisiä Impilahtipäiviä.

Yhdessä oppien, omilta juuriltaan 7.9.2017

Karjalaisuus kulttuurina muiden joukossa ja yhtymäpinnat muihin kulttuureihin. Kulttuurien välisen vuoropuhelun lisääminen.Vietetään lukuvuoden avajaisia.

Itsenäinen kansa – yhteistyön maailma 8.-10.9.2017

Miten Suomi edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa? Karjalaiset kansainvälisen yhteistyön ja rauhan lähettiläinä.

Satavuotiaan Suomen tulevaisuus 30.11.2017.  Valoniemen valot syttyvät

Millainen voimavara karjalaisuus on suomalaisille nyt ja tulevaisuudessa? Karjalainen kirjallisuus, taide ja Kalevala innoittajina. Juhlakonsertti Karjalasta kajahtaa.

 

Itä-Karjalan Kansanopiston kotisivut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s